Uncategorized

Konepajan alue kulttuurituottajaopiskelijoiden unelmissa: Kaupungin olohuone

Edellisessä postauksessa pohdimme Berliinissä sijaitsevan RAW-Gelände -alueen ja Vallilan Konepajan välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Siitä innoittuneena lähdimme visioimaan, mitä haluaisimme toteuttaa Konepajan alueelle.

Unelmissamme Konepajan alue olisi matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa eri taustaiset kaupunkilaiset kohtaavat. Keskeinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet tekevät alueesta helposti saavutettavan ja houkuttelevan myös turistien silmissä. Tähän ajatukseen pohjaa suunnitelmamme Konepajan alueesta ”kaupungin olohuoneena”. Käytännössä alue muodostuu ulkotilojen lisäksi kolmesta eri teeman alla toimivasta hallista, joista kerromme seuraavaksi.

 

Vapaata työtilaa ja hyvinvointia

Työelämän murros on vapauttanut ihmisiä konkreettisista työpaikoista työskentelemään missä vain. Toiveenamme olisi luoda Konepajan alueelle alusta, olohuonehalli, joka tuo taiteilijat, startup-yritykset, pienyrittäjät ja freelancerit saman katon alle ja mahdollistaa heidän verkostoitumisensa ja luovan ideoinnin. Berliinin luovasta ja boheemista tunnelmasta inspiroituneena kaipaisimme Helsinkiin samankaltaista “tekemisen meininkiä”, joka voisi toteutua juurikin yhteisen tilan ja yhteisten ideoiden jakamisen kautta.

Olohuonehallissa olisi vapaata olohuoneen omaista tilaa, joissa voi opiskella ja tehdä töitä, vaihtaa ajatuksia ja viettää aikaa muiden kaupunkilaisten kanssa. Vapaan tilan ja työpisteiden lisäksi halliin suunniteltaisiin pieniä suljettuja ryhmätyötiloja, joita voi varata vapaasti ja ilmaiseksi, vaikkapa kokouksiin tai tapaamisiin. Ilmaisen tilan lisäksi olohuonehallissa olisi myös maksullisia, vuokrattavia tiloja: ne toisivat vuokratuloja ja auttaisivat näin ylläpitämään ilmaisten tilojen ylläpitoa. Tilan viihtyvyyteen panostettaisiin – esimerkiksi iso viherseinä, tai mahdollinen sisäpuutarha lisäisivät tilan viihtyisyyttä ja kävijöiden työhyvinvointia.

Haluaisimme olohuonehalliin ehdottomasti kaupungin kirjaston toimipisteen, sillä kirjasto jos mikä on kaupungin olohuonetilaa. Fokukseen nousevat erityisesti kirjaston lukusalit ja hiljaisen työskentelyn tilat. Kirjaston kokoelma voisi keskittyä erityisesti kulttuurikirjallisuuteen.

Yhteiskunnassamme lisääntynyt juurettomuus ja sosiaalisten yhteisöjen puute johtavat myös moniin ongelmiin – yksinäisyys kasvaa ja arjen sosiaaliset kontaktit jäävät monella vähäisiksi. Olohuonehalli olisi myös tila, jonne voi mennä silloin, kun kokee tarvetta päästä ulos kotoa, niin sanotusti ”ihmisten ilmoille”. Hallissa saisi viettää aikaa rauhassa itsekseen, mutta tarjolla voisi olla myös erilaista osallistavaa toimintaa, joihin voi vapaasti osallistua. Toiminnan tavoitteena olisi yhteisöllisyyden lisääminen, ajatusten vaihtaminen, hyvinvointi ja ennaltaehkäisevä hoitotyö.

 

 

Kiipeilyä, rullalautailua ja graffiteja

Toinen halli olisi aktiivihalli, josta tulisi liikuntapalveluiden keskittymä, joka painottuisi erityisesti nuorisoa kiinnostaviin lajeihin. Kuntosalitoiminnan ohella halliin tulisi suunnitelmassamme kiipeily- ja skeittihalli. Mahdollisten meluhaittojen ratkaisemiseen voi hakea mallia esimerkiksi Lahdessa toimivalta Ladeolta, jossa kiipeilyhalli yhdistyy skeittihalliin. Inspiraatiota saimme myös Berliinistä, sillä Raw-Geländen alueella skeitti- ja kiipeilyhalli oli myös sijoitettu vierekkäin. Hallin rakentamisessa pystytään huomioimaan rakennusten tarkat suojelumääräykset, esimerkiksi skeittihallin elementit voidaan betonin valamisen sijaan rakentaa puusta, jolloin elementit eivät vaikuta pysyvästi rakenteisiin.

Graffitimaalaus on suosittua, mutta pysyviä luvallisia seiniä ei keskustan läheisyydessä enää ole, kun Suvilahden seinä on purettu rakennustyömaan alta. Aktiivihallin läheisyyteen ulkotiloihin tulisikin pysyvä ja luvallinen katutaideseinä, johon kuka tahansa saisi maalata graffiteja. Graffitiseinä sopisi alueen rouheaan teolliseen tyyliin.

 

 

Ravintolahallista yrityskeskittymä

Kolmanteen Konepajan halleista, ravintolahalliin, tulisi kaupallinen “yrityskeskittymä” – esimerkiksi, päivittäistavarakauppa, Alko, kahviloita ja ravintoloita, jotka palvelisivat erityisesti lähialueen asukkaita ja työntekijöitä. Kahvilat ja ravintolat tarjoaisivat yhdessä monipuolisia ruokaelämyksiä alueen kävijöille. Erityisesti panostettaisiin lounas ja afterwork-tarjontaan. Ravintolakeskittymä voisi toteutua muun muassa Kampin kauppakeskuksen Korttelin tai Teurastamon alueen tapaan. Konepajalta vuokralle tarjoutuva tila voisi kiinnostaa jotakin suurta päivittäistavarakaupan yritystä, kuten Keskoa tai S-ryhmää.

Kaupunkiviljelmiä ja mehiläispesiä

Olohuonehallin läheisyyteen tulisi kovasti kysyttyä puutarha- ja palstatilaa. Viljelytoiminta pohjaisi viljelylaatikoihin, jos maaperästä ei saada muokattua toimivaa viljelyalustaa. Toiminta ja vuokraus pyörisi alueelle perustettavan palstaviljelijäyhdistyksen kautta. Viljelmät ja istutukset toisivat alueelle vehreyttä ja loisivat ympäristön, jossa on mukavaa rauhoittua arjen kiireen keskellä.

Läheisen rakennuksen katolle voisi sijoittaa mehiläispesiä, jotka tukisivat alueen ympäristön hyvinvointia. Mehiläiset pölyttäisivät viljelmiä ja muita alueen kasveja ja tuottaisivat samalla hunajaa tuottajalle. Pesät voisi sijoittaa alueelle yhteistyössä jonkin mehiläistarhaajan kanssa – tällöin pesien hyöty, eli hunaja, mutta samalla myös vaiva, eli pesän ylläpito kuuluisivat tarhaajalle.

Omistajuus

Toimijoiden monimuotoisuus ja yhteistyö mahdollistaisi Konepajan ostamisen VR:ltä. Haluaisimme julkisen sektorin, eli Helsingin kaupungin mukaan muun muassa kirjaston muodossa, yksityiseltä sektorilta toivomme niin pieniä kuin suuria yrityksiä ja kolmas sektori olisi mukana erityisesti sisällöntuottajana.

Suurimmat toimijat voisivat ostaa Konepajan yhdessä ja vuokrata sitä pienemmille toimijoille. Vaihtoehtoisesti toimijat voisivat perustaa yhdessä taustaorganisaation, joka ostaisi alueen, omistaisi sitä kautta tilat ja maan, ja vuokraisi sitä eteenpäin muille tahoille.

Pohdimme myös joukkorahoituksen mahdollisuutta alueen kehittämishankkeen tukena. Joukkorahoituksen ohella Konepajan alueen toiminnan kehittämiseen voisi myös hakea rahoitusta sekä kansainvälisiltä että kotimaisilta tahoilta, jotka tukevat kaupungin ja kulttuurin kehittämishankkeita. On olemassa vastaavanlaisiin kaupungin kehitystarpeisiin reagoivia hankkeita, jotka ovat saaneet rahoitusta EU:lta ja Suomen valtiolta. Esimerkiksi 6aika -hanke, joka kehittää avoimempia ja älykkäämpiä palveluita ja uusia toimintamalleja kaupunkeihin, on EU-rahoitteinen.

T. Metropolian Viisikko / Maija, Roosa, Anna, Rosa ja Erkka