Blogi

Konepajalle uusi yhteisöllisesti kehitetty kaupunkilaisten keidas

Kuva: Sofia de Vocht
Kuva: Sofia de Vocht

Vallilan konepajan toiminta loppui vuosituhannen alussa ja siitä asti alueen on odotettu heräävän uuteen elämään. Nyt se on lopulta tapahtumassa, mutta alueen julkisen tilan suunnitelmat eivät tue tätä kehitystä.

On aika ottaa alueen kehittämiseen uudenlainen ote.

Haluamme luoda kokeilualueen, jossa suunnitellaan ja rakennetaan kaupunkia uudella tapaa yhdessä yritysten, asukkaiden ja kaupungin kanssa. Haluamme tehdä Bruno Granholmin aukiosta kaikkien kaupunkilaisten kokoontumispaikan ja yhteisöllisesti toteuttaa sinne uudenlaisen leikkipaikan.

Katsaus nykyhetkeen

Helsingin Vallilassa sijaitseva vanhalla konepaja-alueella on käynnistymässä uusi vaihe. Suojellut arvokiinteistöt ovat tänä vuonna löytäneet uudet omistajat, jotka aikovat kehittää alueesta merkittävän tapahtuma- ja palvelukeskuksen.

Samaan aikaan konepaja-alueen julkiset osat eli kadut ovat edelleen rakentamatta. Asemakaava alueelle on hyväksytty jo vuonna 2013 ja uudet katusuunnitelmat on hyväksytty kaksi vuotta myöhemmin, mutta katujen uusiminen on odottanut VR:n rakentamien kiinteistöjen peruskorjausta. Nyt, kun uudet omistajat ovat ottaneet alueen haltuun, on viimein aika siirtyä toteutukseen myös julkisten tilojen osalta.

Ongelmana on konepaja-alueen katusuunnitelmien onttous ja tyhjyys. Ne eivät tue alueen kehitystä miljööksi, joka houkuttelee ihmisiä jäämään ja viipymään. Suurimmat ongelmat koskevan Bruno Granholmin aukiota, jota kaupunki suunnitelmissaan kuvaa avoimeksi ja monikäyttöiseksi, tapahtumiin sopivaksi katuaukioksi.

Bruno Granholmin aukio on kokonsa puolesta suunniteltu tuhansien ihmisten tapahtumia varten, mutta suunnitelmissa siitä puuttuu kaikki tapahtumia tukeva infrastruktuuri. Suurtapahtumiin sopimattomuutta lisää se, että heti kentän vieressä on asuintaloja. Uhkana onkin, että Helsinkiin luodaan jälleen yksi tyhjä kenttä, joka ei karuudessaan houkuttele ketään.

Samalla Helsingissä on kysyntää pientapahtumille ja yhteisölliselle toiminnalle.

Esimerkiksi vuosina 2011-2014 Sompasaaressa ollut konttiaukio, Suvilahdessa kesällä 2017 toiminut Kalasataman Vapaakaupunki sekä lukuisat erikokoiset kaupunginosatapahtumat osoittavat, että asukkaat janoavat myös pienemmän mittakaavan tapahtumia. Sompasauna on oiva esimerkki siitä, miten yhdessä on luotu kansainvälisesti tunnettu kohtaamispaikka keskelle autiota rantaa.

Kuva: Silja Minkkinen
Kuva: Silja Minkkinen

Asukkaat haluavat yhä enemmän vaikuttaa lähiympäristöönsä ja vieroksuvat normaalia tapaa rakentaa katuympäristö ja puistot täysin valmiiksi, ilman mahdollisuutta kehittää alueita käyttäjien tarpeiden ja kokemusten pohjalta eteenpäin.

Helsingin väkiluku ja lapsiperheiden määrä kasvaa, mikä näkyy esimerkiksi lapsiystävällisellä uudella Konepajalla. Kaupungin kasvu lisää Kallion, Vallilan ja Alppiharjun leikkipuistojen käyttöastetta ja luo painetta luoda uusia alueita lapsiperheille. Suomessa on tehty paljon innovatiivisia rakennuksia ja suomalainen koulu on maailmankuulu, mutta leikkipaikat ovat yleensä tylsiä ja samasta muotista veistettyjä paikkoja, joita ei erota toisistaan. Ne harvoin huomioivat eri ikäiset lapset – ja vielä harvemmin aikuisten tarpeet.

Tehdään Vallilan konepajasta yksityisen ja julkisen sektorin sekä asukkaiden kokeilualue

On kaikkien etu, että asukkaat voivat vaikuttaa ympäristöönsä. Se lisää yleistä viihtyisyyttä ja huolenpitoa naapurustosta ja vahvistaa ihmisten osallisuuden tunnetta. Hyviä esimerkkejä tästä ovat mm. puistokummit ja uusi osallistuvan budjetoinnin vaikutuskanava.

Esimerkit asukkaiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä ovat kuitenkin Helsingissä harvassa. Mikäli nämä kaikki elementit saadaan saman pöydän ääreen ja puhaltamaan yhteen hiileen, voi syntyä jotain todella ainutlaatuista.

Konepajalla puitteet tällaiselle yhteistyölle ovat kasassa:

  • Alue sijaitsee keskeisellä paikalla, sinne on hyvät kulkuyhteydet monesta eri suunnasta ja ja kaupungin intresseissä on kehittää lähiseutua eteenpäin
  • Alueen uudet omistajat ovat osoittaneet halua kuunnella asukkaita sekä kunnianhimoa toteuttaa alueella jotain normaalista poikkeavaa
  • Konepajan alueelle on syntynyt viime vuosina paljon mielenkiintoista kaupunkikulttuuria ja tulee syntymään tulevaisuudessa lisää
  • Alueen asukkaat ovat osoittaneet kykyä organisoitua ja halua kehittää vanhaa konepaja-aluetta
  • Rakennetun kantakaupungin alueella on hyvin harvoin mahdollista päästä kehittämään näin suurta tilaa näin vapaasti
  • Suojaisa iso tila arvokkaassa miljöössä antaa loistavat puitteet myös normaalista poikkeavalle tilasuunnittelulle

Helsingin kaupunkistrategiassa kerrotaan, että “Helsinki on yhdistelmä rationaalista toimivuutta ja omaperäistä rosoisuutta. Helsinki on moderni, dynaaminen ja elävä kaupunki. Helsinki luo maailmanluokan mahdollisuuksia itsensä toteuttamiselle ja hauskalle elämälle yhdistäen ne turvallisiin, luotettaviin ja toimiviin puitteisiin. Helsinki on omaperäinen kontrastien kaupunki. Avoin, osallistava ja omintakeinen kulttuurimme synnyttää jatkuvasti uutta ja odottamatonta.”

Nyt meillä olisi erinomainen mahdollisuus toteuttaa tätä strategiaa Konepajalla, kirjaimellisesti.

Tehdään Bruno Granholmin aukiosta kaikkien kaupunkilaisten kohtaamispaikka

Suuret tyhjät kentät eivät houkuttele ketään. Sen sijaan mielenkiintoiset, viihtyisät ja erilaista tekemistä mahdollistavat paikat vetävät puoleensa. Haluamme luoda Bruno Granholmin aukiosta uuden kaupunkilaisten kokoontumispaikan, jonne voi tulla viettämään aikaa, kuntoilemaan ja osallistumaan tapahtumiin.

Ensimmäisessä, osallistuvan budjetoinnin avulla käynnistettävässä vaiheessa aukiolle voisi tuoda erilaisia penkkejä, kasveja, kaupunkiviljelmä ja kuntoiluvälineitä. Paikalle sopisi myös väliaikainen lava, jossa kuka tahansa voisi järjestää omia tapahtumia. Tapahtumia varten paikalle tarvittaisiin myös sähköliitäntä esimerkiksi äänentoistolaitteille, valoille tai ruokarekoille.

Aukiolle sopisi myös liikutettava sauna, jonne pääsee pientä pääsymaksua vastaan saunomaan tiettyinä viikonpäivinä.

Tehdään Bruno Granholmin aukiolle uudenlainen leikkipaikka

Kaupunkia suunnitellaan usein liian vähän lasten näkökulmasta tai siten, että lapsille varatuissa paikoissa olisi myös aikuisille tekemistä. On aika seurata kansainvälistä esimerkkiä ja luoda Helsinkiin paikka, jossa näin ei ole.

Tavoitteemme on muuttaa osan Bruno Granholmin aukiosta uudenlaiseksi, avoimemmaksi leikkipaikaksi. Paikaksi, joka houkuttelee eri-ikäisiä lapsia leikkimään ja jonne tullaan kauempaakin vierailulle. Ja jossa kellään ei ole tylsää, pikkulapsista aikuisiin.

Leikkipaikka toteutettaisiin pääosin puusta perinteisten leikkipuistojen tapaan, mutta suunniteltaisiin ainutlaatuiseksi puistoksi, jossa näkyy myös konepajan historia.

Leikkipaikkaan voisi tehdä vesikourukokonaisuuden, joka houkuttelee kaikenikäisiä lapsia leikkimään. Kesällä vesi toimii myös apuna helteeseen. Vesikourun suunnittelussa ja rakentamisessa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää rakennusalan opiskelijoita ja paikallisia asukkaita.

Miten Konepajan keidas tehdään

Tällainen voisi olla Konepajan keidas. Ja se on täysin toteutettavissa. Olemme käyneet keskusteluja alueen asukkaiden, uusien omistajien sekä kehittäjien kanssa ja saaneet heiltä kaikilta tukea hankkeellemme.

Ajatuksemme on, että osallistuvan budjetoinnin avulla luodaan Konepajan keitaan ensimmäinen versio kesäksi 2020. Mikäli ehdotus pääsee jatkoon, alkaa suunnitelman jatkotyöstö yhdessä kaupungin kanssa ensi keväänä.

Jotta alueen toiminnallinen luonne toteutuu, on tavoitteenamme palkata väliaikainen koordinaattori ainakin ensimmäiseksi kesäksi. Yhdessä hänen kanssaan varmistamme, että asukkaat pääsevät vaikuttamaan lopputulokseen joka vaiheessa.

Nyt meillä on mahdollisuus tehdä jotain ainutlaatuista Helsinkiin. Jotain, joka luodaan ihan uudella tapaa kaikkien kaupunkilaisten kanssa. Joka voi toimia esimerkkinä siitä, miten kaupunkia luodaan aidosti yhdessä.

Tässä Konepaja-liikkeen ehdotus Helsingin osallistuvaan budjetointiin. Osallistuva budjetointi on uusi vaikutuskanava helsinkiläisille: siinä jaetaan 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten omien ideoiden toteuttamiseen.